Ilmastosoturit rautatien päällä

Tämä on raportti koskien lauantaina 11.5.2019 Helsingin yliopistolla järjestettyä lukiolaisten ratkaisuseminaaria. VISIO oli Suomen Lukiolaisten liiton (SLL) järjestämä tapahtuma, jonne kutsuttiin kaksi edustajaa Suomen jokaisesta lukiosta ratkaisemaan tähän päivään ja tulevaisuuteen liittyviä ongelmia sekä pohtimaan sitä, miltä näyttäisi unelmien Suomi tulevaisuudessa. Lempäälän lukion edustajina seminaariin osallistuivat Sonja Viljamaa ja Ville Nousu. 

“Hyvät matkustajat. Tämä on Intercity-juna Helsinkiin. Pysähdyspaikkamme ovat: Toijala, Hämeenlinna, Riihimäki, Tikkurila ja Pasila. Junassa on ravintola. Hyvää matkaa!”.  

Tämän kuulutuksen myötä viimeistään heräsimme tuonakin aamuna, jolloin matkamme kohti SLL:n järjestämää ratkaisuseminaaria Helsingin yliopistolla oli alkanut kello 06.12 Tampereelta.  

Aloitimme valmistautumisen jo junamatkalla tutustumalla ennakkoon jaettuihin materiaaleihin. Menomatkamme oli aikataulun säästämiseksi jaettu kahteen osaan. Yksi juna olisi normaalisti nopeampi, mutta ensimmäinen junamme Tampereelta Riihimäelle sattui olemaan yöjuna, joka joutuu värkkäämään Pasilassa autovaunujen kanssa ylimääräistä. Sen vuoksi vaihdoimme Riihimäellä lähijunan kyytiin, joka lähti Riihimäeltä 20 minuuttia ensimmäisen junan perässä, mutta olisi silti Helsingissä 25 minuuttia aikaisemmin, kello 08.49.  

Aikataulu rautatieasemalta yliopistolle oli tiukka. Ilmoittautuminen päättyisi kello 09.00, eikä kumpikaan meistä ollut sielläpäin aikaisemmin käynyt. Junat olivat silloin hyvin aikataulussa, eikä suunnistamisessa ollut kyseisenä päivänä ongelmia, joten löysimme aikataulun mukaisesti perille. Viisarit näyttivät aikaa 08.57, kun pyöröovista sisään astuimme.  

Sisällä ilmoittautumisen kautta takit naulakkoon, minkä jälkeen tulikin jo ilmoitus tapahtuman yhteisestä aloituksesta Porthania-auditoriossa hetken kuluttua.  

Päivä alkoi tapahtuman järjestäjien alkutervehdyksillä. Meidät toivotettiin ensin tervetulleeksi, minkä jälkeen oli vuorossa SLL:n puheenjohtaja Roosa Pajusen puheenvuoro. Meille kerrottiin tapahtuman kulusta ja aikatauluista. Saimme myös tietää, mihinkä ratkaisupajoihin meidät oli sijoitettu. 

Näitä ratkaisupajoja oli tarjolla kuutta eri kategoriaa, joista olimme saaneet etukäteen toivoa mielenkiintomme mukaan. Meidät Lempäälän lukion edustajat sijoitettiin niin kuin olimme ensisijaisesti valinneet eli pajaan “Parempi maailma”. Keskityimme siis pohtimaan, miten maailmasta saataisiin parempi paikka, ja ennen kaikkea miten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita saataisiin ratkaistua.  

Ratkaisupaja alkoi uusiin ihmisiin tutustumisella ja pajan ohjaajien opastuksella. Homma alkoi yksilötehtävällä, jossa jokainen kirjoitti omalle Post-it-lapulle niin monta maailmalla esiintyvää ongelmaa kuin keksi. Näistä piti ympyröidä yksi, joka oli omasta mielestä tärkein. Sen jälkeen meidät jaettiin neljän hengen ryhmiin, jossa näistä neljästä valittiin edelleen yksi ongelma, johon alkaisimme ryhmänä ratkaisua miettimään. Päädyimme vaihtoehtoon “ilmastonmuutos”. Silloin myös puhuimme ensimmäistä kertaa Ilmastosoturit-projektista. Muissa lukioissa vastaavaa toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei juurikaan ole, mutta he, keille asiasta kerroimme, olivat todella kiinnostuneita.  

Ryhmämme valitsi siis aiheeksi ilmastonmuutoksen, minkä jälkeen piti ensin pohtia, että miten se on päässyt tapahtumaan. Sen jälkeen tuli miettiä, miten sitä voitaisiin hillitä, ja niistä keinoista valita yksi. Monista hyvistä ideoista valitsimme julkisen liikenteen kehittämisen. Siitäkin piti valita, että millä tavalla sitä voitaisiin kehittää. Mieleemme juolahti parhaillaan Suomessakin meneillään olevat raideliikenteen uudistukset, joten ryhmänä päädyimme siihen, että raideliikenteen kehittäminen edistää julkisen liikenteen käyttöä, mikä puolestaan voi vähentää yksityisautoilun ja lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä. Ratkaisupajan jälkeen kuudesta eri ratkaisusta äänestettiin kaksi parasta. Meidän ehdotuksemme pääsi niukasti puolen pisteen päähän jatkopaikasta.  

Seuraavaksi oli vuorossa lounasaikaa 12.00-13.30. Lounaan aikana yliopiston aulassa oli ständitori, jonne oli kerääntynyt erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä. Piipahdimme muutamassa, mutta erityisesti SLL:n oman pöydän äärellä käynti oli tärkeää. Muiden lukiolaisten kiinnostuksen innoittamina päätimme käydä markkinoimassa Ilmastosotureita myös liitolle. He kehuivat toimintaamme vuolaasti, ja olivat myös kiinnostuneita toiminnastamme. Kuulemma siinä pari muodollista kysymystä on, mutta mikäli se on mahdollista, lähtevät he mielellään kumppaniksi auttamaan tämän projektin levittämisessä.  

Saimme lounaan yhteydessä myös älynväläyksen käydä haastamassa Helsingin Vihreät Nuoret lievään väittelyyn, mutta pääasiassa kuitenkin keskusteluun. Ja ihan mielenkiintoista oli keskustella. Aiheiksi nostimme itsellemme vahvan, eli Kemin suunnitellun uuden sellutehtaan, jota vihreät ovat aktiivisesti vastustaneet.  

Lounastauon jälkeen palasimme auditorioon, jossa oli vuorossa kolme puheenvuoroa liittyen vaikuttamiseen ja eri tapoihin tehdä sitä. Puhumassa oli järjestöistä Allianssi ry:n edustaja Elisa Gebhard, Tahdon-2013 kampanjaan osallistunut ja sosiaalisesta mediasta puhunut Milla Halme sekä ilmastoaktivisti ja- lakkoilija Atte Ahokas. He pitivät kukin selkeät puheet omasta aiheestaan.  

Sen jälkeen vuorossa oli lyhyt kahvitauko, jonka aikana etsimme käsiimme SLL:n Pirkanmaan piirin puheenjohtajan Janina Paanasen. Hän oli myöskin erittäin kiinnostunut tästä projektistamme. Hän lupasi ottaa aiheen esille seuraavassa piirikokouksessa, mutta oli optimistinen sen suhteen, että Pirkanmaan piiri lähtisi mukaan. Pitää kuitenkin katsoa ensin, että minkälaisia ratkaisuja he siellä tekevät. Joka tapauksessa tällä hetkellä näyttää hyvältä sen asian suhteen.   

Palattuamme kahvi –ja markkinointitauolta oli seuraavana vuorossa kansanedustajapaneeli. Paikalle oli kutsuttu nuoria ja uunituoreita edustajia yksi jokaisesta kuudesta suurimmasta puolueesta. Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikista kutsutuista paneeliin osallistuivat Iiris Suomela vihreistä, Eveliina Heinäluoma SDP:stä, Matias Marttinen kokoomuksesta, Mai Kivelä vasemmistoliitosta ja Hilkka Kemppi keskustasta. Kaikki aloittamassa ensimmäistä kauttaan kansanedustajana.  

Paneelissa kansanedustajilta kyseltiin mielipiteitä nuoriin ja Suomea koskeviin ajankohtaisiin asioihin, kuten perustuloon ja translakiin liittyen. Myös lukiolaiset pääsivät kertomaan mielipiteensä kysymyksiin äänestämällä sähköpostilla jaetun linkin kautta. Edustajat pääsivät myös harjoittelemaan ryhmätyöskentelytaitojaan haasteessa, jossa edustajat jaettiin kahteen joukkueeseen, ja heidän tuli kasata kuivista spageteista ja vaahtokarkeista mahdollisimman korkea tuotos.  

Paneelin sekä kymmenen minuutin tauon jälkeen illan viimeisenä aiheena oli ratkaisupajoista jatkoon äänestetyistä parhaimpien äänestäminen. Äänestettiin siis paras ratkaisu jokaisesta kuudesta kategoriasta.  

Ratkaisuista äänestämisen jälkeen luvassa oli enää päätöspuheenvuorot, joiden jälkeen pääsimme aloittamaan paluumatkan.  

Lopputuloksena päivästä toteamme, että tapahtuma sisälsi mielenkiintoista asiaa alusta loppuun. Uuttakin opimme jonkin verran. Tapahtumasta jäi kokonaisuudessaan positiivinen yleiskuva. Tällä kertaa reissu Helsinkiin taisi olla viimeisen päälle onnistunut, varsinkin kun saatoimme löytää Ilmastosotureille uusia yhteistyökumppaneita.